Tärkkelyksestä ravitsemuksen osana ollaan montaa mieltä. Ruoan mukana saaduista hiilihydraateista suurin osa itse asiassa on tärkkelystä. Yhdenä könttänä tarkasteltuna hiilihydraatteihin, ja siksi myös tärkkelykseen, suhtaudutaan nykyisin jopa painolastina. Pienempiin pilkottuna sieltä löytyy myös paljon tarpeellista ja hyvää. Osa tuosta hyvästä on resistentti tärkkelys. Se on tärkkelyksen muoto, joka ei
imeydy nopeasti ohutsuolessa vaan kulkeutuu ruoansulatuksessa pidemmälle paksusuoleen. Resistenttiä tärkkelystä löydät runsaasti ruoka-aineista, joissa tärkkelys on sitoutunut tiiviisti ravintokuituun, joten ruokaa sulattavien entsyymien on vaikea pilkkoa sitä. Hyviä resistentin tärkkelyksen lähteitä ovat täysjyvävilja, herneet, pavut ja vihreät banaanit.
Miksi tarvitsemme resistenttiä tärkkelystä?
Resistentti tärkkelys käyttäytyy saman tapaisesti kuin niin sanotut FODMAP -hiilihydraatit ja liukenevat kuidut yleisemmin. Sen hyödyntäminen tapahtuu siis pääosin paksusuolessa, jossa se fermentoituu mikrobien vaikutuksesta. Resistentti tärkkelys on useiden hyvänlaatuisten suolistomikrobien ravintoa ja siksi varsin hyödyllinen osa ravitsemusta. On myös tehty oletuksia resistentin tärkkelyksen positiivisesta vaikutuksesta painonhallintaan mutta tutkimusnäyttöä ei vielä ole kovin paljoa. Toki jos puhtaasti kaloreita miettii, niin resistentin tärkkelyksen energia-arvo on moniin hiilihydraatteihin verrattuna selkeästi alhaisempi. Joissakin suosituissa dieeteissä resistentin tärkkelyksen roolia on nostettu esiin, mutta oletettavasti se vaikuttaa yhdessä muiden kuitujen kanssa. Suoliston mikrobiomille siitä on kuitenkin hyötyä ja siksi sen saanti pitäisi olla riittävä kaikissa ruokavalioissa.
Mistä resistenttiä tärkkelystä saadaan?
Mistä sitten tätä suoliston mikrobien ravintoa sitten saadaan? Ruoan ravintosisältötaulukoissa ei erikseen resistentin tärkkelyksen määrää ilmoiteta vaan se lasketaan osaksi hiilihydraatteja. Resistentin tärkkelyksen saantia voidaan lisätä kohtuullisen helposti esimerkiksi käyttämällä raakoja banaaneja, ruskeaa riisiä, kokojyväviljaa ja erilaisia papuja. Myös perunajauhoissa ja kypsentämisen jälkeen kylmennetyissä perunoissa on resistenttiä tärkkelystä. Banaanissa resistentti tärkkelys muuttuu kypsymisen aikana sokereiksi ja tämän erottaa helposti maussakin. Jos siis haluat banaanista resistenttiä tärkkelystä niin syö ne mahdollisimman vihreinä. Ruoan valmistuksen kannalta resistentti tärkkelys on lämpötilastabiili eli se säilyttää rakenteensa kypsennyksen aikana. Gutlyn resepteissä on mukana papuja ja viljojen (ruis, kaura) leseitä resistentin tärkkelyksen lähteinä, joilla voit luoda monipuolista kuitupohjaa omaan syömiseesi.